Language/Mandarin-chinese/Vocabulary/Numbers/fi

Opi laskuun kiina

Tervetuloa tähän kiinalueeseen aloittelijoille ja välitasoille.

Tänään opit lukemaan ja lausumaan kiinan kieltä.

Laske kädet 1 - 10 kiina

Aloita tämä oppitunti, oppikaamme oppia laskemaan kädet.

Katso alla olevaa kuvaa:

Äännä numerot 0 - 10 kiina

Katsokaa tätä videota oppiaksesi ääntämistä numeroista 0-10.

Kiinnitä huomiota äänen ääntämiseen. Se on erittän tärkeää.

Kirjoita numeroita 0 - 10 kiina

Kiinasta on helppo laskea 0-10 kieltä lukuunottamatta nollaa: 零 líng .

Nolla voidaan myös kirjoittaa 〇 joka on yksinkertaisempi mutta vähemmän perinteinen.

Kiinalaisissa käytetään usein arabialaisia ​​numeroita. Sinun on kuitenkin tiedettävä myös yleisesti käytetyt kiinalaiset luvut.

numerot	Kiinalainen	pinyin
0	零 / 〇	líng
1	一 / 幺	yī , yí , yì / yāo
2	二 / 两	èr / liǎng
3	三	sān
4	四	sì
5	五	wǔ
6	六	liù
7	七	qī
8	八	bā
9	九	jiǔ
10	十	shí

Kirjoita numeroita 10 kiinaksi

Jälkeen 10, tulos on melko looginen:

• 11 十一

• 12 十二

• 13 十三

...

• 19 十九

Sitten:

• 20 二十

• 21 二十一

• 22 二十二

jne.

Se on erittäin helppoa, eikä mikään ole erityistä, paitsi että emme saa lisätä "yhdestä" 10: stä 19: een. Älä kirjoita: " 一 十, 一 十一 " jne.

Kirjoita suuria numeroita kiinaksi

Näin kirjoitat suuria numeroita:

numerot	Kiinalainen	pinyin
100	一百	yī bǎi
200	二百	èr bǎi
1.000	一千	yī qiān
3.000	三千	sān qiān
9.999	九千九百九十九	jiǔ qiān jiǔ bǎi jiǔ shí jiǔ
10.000	一万	yī wàn
40.000	四万	sì wàn
100.000 (10 x 10.000)	十万	shí wàn
500.000	五十万	wǔ shí wàn
1.000.000 (100 x 10.000)	一百万	yī bǎi wàn
6.000.000	六百万	liù bǎi wàn
10.000.000 (1.000 x 10.000)	一千万	yī qiān wàn
70.000.000	七千万	qī qiān wàn
100.000.000	一亿	yī yì
800.000.000	八亿	bā yì
1.000.000.000 (10 x 100.000.000)	十亿	shí yì

Kirjoita päivämäärä kiinaksi

Päivämäärä on rakennettu yleisimmistä tarkimmista:

Year + month + day of the month + day of the week

Vuosi on rakennettu listalla numerot edessä "vuosi" 年 nián :

Näin ollen 2012 on kirjoitettu 二零一二年 èr líng yí èr nián .

Joten sanomme "vuoden kaksi, nolla, yksi, kaksi." Emme saa sanoa kaksituhatta jne.

Kuukaudet on rakennettu asettamalla numero tai numero (10, 11, 12) ennen sanan "kuukausi" 月 yuè :

• Tammikuu: 一月 yí yuè (huomaa 一月 yí yuè muutos, ks. Fonetiikka)
• Helmikuu: 二月 èr yuè
• Maaliskuu: 三月 sān yuè

...

• Lokakuu: 十月 shí yuè
• Marraskuu: 十一月 shí yí yuè
• Joulukuu: 十二月 shí èr yuè

Vain vuosi on rakennettu numeroittamalla numeroita.

Huhtikuu 1998 on siksi: 一 九九 八年 四月 .

Kuukauden päivä on rakennettu asettamalla numeron tai numeron sanan "päivä" 日 rì .

Huomio sana 天 tiān , "päivä" tarkoittaa kestoa (esimerkiksi ilmaisulla "kolme päivää vapaapäiviä").

• Kuukauden ensimmäinen päivä sanotaan: 一日 yí rì ,
• Toinen 二 日 èr rì ,
• 三十 日 sān shí rì ,
• Kolmekymmentäyksi ensimmäisenä 三十 一日 sān shí yí rì jne.

21. joulukuuta 2012 on kirjoitettu: 二零 一 二年 十二月 二十 一日 (2012 Nián 12 yuè 21 rì) .

Kiinalainen sana viikolla kutsutaan 星期 xīngqī (kirjaimellisesti "tähtien kesto"). Päivä Viikon rakennetaan lisäämällä sanan jälkeen oleva luku viikon星期:

• Maanantai 星期一 xīngqī yī
• Tiistai 星期二 xīngqī èr
• Keskiviikko 星期三 xīngqī sān
• Torstai 星期四 xīngqī sì
• Perjantai 星期五 xīngqī wǔ
• Lauantai 星期六 xīngqī liù

Sana "sunnuntai" on erikoinen ja se on joko 星期天 xīngqī tiān (taivaan päivä) tai 星期日 xīngqī rì ( 星期日 xīngqī rì päivä).

Pyydä päivämäärää kiinaksi

Päivämäärän pyytäminen edellyttää kahta kysymystä:

• 今天 的 日期 是 什么? Jīntiān de rìqī shì shénme?

tai

• 今天 几 月 几 日? Jīntiān jǐ yuè jǐ rì? (lyhyt muoto)
• 今天 几年 几 月 几 日 星期 星期 几? Jīntiān jǐ nián jǐ yuè jǐ rì xīngqī jǐ? (pitkä muoto)

Jotta voisimme pyytää vuosipäivää, sanomme:

• 你的生日是几月几日？ Nǐ de shēngrì shì jǐ yuè jǐ rì ?

Ja vastaus:

• 我的生日是三月二十一日。 Wǒ de shēngrì shì sān yuè èrshíyí rì.

Syntymäpäiväni on 21. maaliskuuta.

Mihin kalenteriin käytetään Kiinassa?

Kiinan kalenteri on kuun kalenteri.

Sitä käytetään edelleen hyvin paljon perinteisiin juhliin ja syntymäpäiviin.

Työssä ja hallinnossa käytetään niin sanottua "aurinkokalenteriä".

"Kuinka vanha olet?" kiina

• 你 多大? Nǐ duō dà?

Kuinka vanha olet?

Adjektiivinen verbi 大 dà voidaan kääntää "suureksi" koon ja iän mukaan.

• 中国 很大 Zhōngguó Hěn dà

Kiina on hyvin suuri.

Kiinalainen sana 多 duō voidaan myös kääntää "kuinka monta?" kun hän on verbin edessä.

Tämä verbin 多 käyttö mahdollistaa sellaisten kysymysten tekemisen, jotka on vaikea kääntää toiselle kielelle, mutta joita esiintyy kiinalainen:

• 她 多 美?

Kuinka paljon hän on kaunis?

• 他 多 好?

Kuinka paljon hän on kiva?

Vastaus kysymykseen on rakennettu ilman verbiä sanaa 岁 (suì) :

Subject + number + 岁 (suì) .

Esimerkki:

• 我 十七 岁. Wǒ shíqī suì.

olen 17 vuotias

Kun puhumme lapselle, voimme käyttää kyselevää sanaa "kuinka paljon?" 几岁 jǐ suì :

• 你 几岁? Nǐ jǐ suì?

Kuinka vanha olet?

Itse asiassa 几岁 käytetään, kun vastauksen arvioidaan olevan alle 10 vuotta (noin).

Jos vastaus on yli 10 vuotta, käytä 多大 .

Miten äännetään vuosien ja puhelinnumeroiden kiina

Kun puhutaan puhelinnumerosta tai vuodesta, se on tehtävä numerolla.

Kun 幺 <yāo> esimerkiksi puhelinnumeroita, kiina korvaa usein " 一 " " 幺 <yāo> " avulla. Koska näissä tapauksissa 一-äänen muutoksia ei sovelleta, sen ääntäminen on samanlainen kuin 七 .

Vuosi " 2014 " on " 二〇一四(年) ‹ èr líng yī sì (nián) ›" and not " 二千〇一十四 ".

Lähteet

http://www.chine-culture.com/chinois/cours-de-chinois-5-grammaire.php

https://chine.in/mandarin/methode/index.php?lecon=6

Related Lessons

• Count from 1 to 10